Pöytä on valmis ja tunnelma sen hiljalleen täyttää talon lämpöisen herkut tuoksuvat, luoksensa kutsuvat taas
Pöytään saapuvat ajallaan paikoilleen alas istumaan mut yhtä tuolia ei kukaan huolia saata
Hymyä yhtä on kaikkien suut paistista jäljellä kiiltävät luut vaan yhtä aihetta ei kukaan mainita uskalla
Eines saatu on päätökseen jo alkavat siirtyä eteiseen juhla vietetty, kunnia säilötty on
Muori vanha vaan kiikustaan lapsiaan katsoo viel uudestaan mielessään itkien, häveten silmänsä sulkee
Kun lapset ovat matkassa maallisen ja unohtuneet teot isien ja vaik kuinka yrittää suojata taloaan niin häpeän lyhty luo himmeää valoaan kyyneleet unholaan jääneet sulamaan saa