Susi hetkensä hukkaa Ennen kuin alkanutkaan On aamu ja helminauhain lailla kaste kimmeltää
Ei ole matka miestänsä vailla Vaan niin kuin kuninkailla On mieli kun päällä tähdet käyvät kärjet etelään
En arkeen ahtaaseen minä mahdu kuitenkaan, Miksi tarviikaan, päivät päättyisi kalpaten
Kauan kulkenut oon Minä tähtien teitä Ja tähdet minua varjelkoon Kun tuulessa Tuoni tuoksuu Kauan kulkenut oon Minä tähtien teitä Ja tähdet minua varjelkoon Kun tuulessa Tuoni tuoksuu
Taas rannalla raita Itkee sadesunnuntaita Vaikka turhaan mustan murheen alle täällä näännytään
Kas kun ovat tähdet meille Kuin uni uupuneille Tai kadotus kadonneille jotka eksyivät elämään
En! Arki rattailleen vaikka pyytää nousemaan, En minä nousekaan kun saappailla seitsemän seimen kävelen
Kauan kulkenut oon... Tähdet mua varjelkoon...
Kauan kulkenut oon Minä tähtien teitä Ja tähdet minua varjelkoon Kun tuulessa Tuoni tuoksuu Kauan kulkenut oon Minä tähtien teitä Ja tähdet minua varjelkoon Kun tuulessa Tuoni tuoksuu, tuulessa tuoksuu