Jollen minä näin iloinen olisi, hilpeä varsin luonnostaan Jollen minä näin iloinen olisi, hilpeä varsin luonnostaan Niin kiikkuun oisin itseni pannut, Kurkihirteen roikkumaan
Pettymystä kahmalolla, on ammennettu sovinnolla Ja laarit vastoinkäymisien eivät ehdy aivan hetimiten Vaan kun multa suussa maistuu, On katkeruus jäänyt taa
Vaan kun multa suussa maistuu, On katkeruus jäänyt taa