nurmikko kasteinen tarttuu sun tennareihin puisto on tyhjä kun kerrot sun isästä kerrot myös äidistäsi kuinka ne kohtasivat Pyynikin harjulla
pilkottaa päivä ja postia kantaa jo mies kuluneet haalarit kahisten katsoo sua, katsot mua, katson sua tuoksusi pyörryttää mut puoleeni kumarrut
stop en rakastua saa se tietää vain surua ja murheeksi käy murheille stop en rakastua saa se tietää vain surua hiljentäkää sydän hiljentäkää
olet niin upea, toivoin sut uniini nyt olet totta ja aamusta raukeat silmäsi katselee mua henkeni salpautuu kun puoleesi kumarrun
stop en rakastua saa se tietää vain surua ja murheeksi käy murheille stop en rakastua saa se tietää vain surua hiljentäkää sydän hiljentäkää sydän hiljentäkää sydän hiljentäkää
kirkuvat lokit kun katuja putsataan pyydät mun numeroa, mä käyntikortin saan loittonee selkäsi minä käyn miettimään soita en koskaan mä kohtalon vietäväks jään
stop en rakastua saa se tietää vain surua ja murheeksi käy murheille stop en rakastua saa se tietää vain surua hiljentäkää sydän hiljentäkää
en rakastua saa
stop en rakastua saa se tietää vain surua ja murheeksi käy murheille stop en rakastua saa se tietää vain surua hiljentäkää sydän hiljentäkää sydän hiljentäkää sydän hiljentäkää