Я люблю тебя, жизнь (Elu armastan sind) (Э. Колмановский — К. Ваншенкин, пер. Э. Кумар), на эст. яз.
Päättyy yö, aamu saa, uusi päivä kun kirkkaana koittaaa, Sulle oi, kotimaa sävel kaunehin tuulessa soittaa Rakastan elämää, joka uutena aamussa aukee. Rakastan elämää, joka uupuen illassa raukee Kirkkahin päivä ei aina parhainta loistetta suone, Unelman usein vei, eikä ystävä lohtua tuone.
Rakastan elämää, joka kyynelten helminä hohtaa. Rakastatan elämää, joka myskyihin tietäni johtaa.
Jäänyt on päivän työ, ilta varjoja tielleni siirtää. Kaupungin sydön lyö, valot laineille siltoja piirtää.
Rakastan elämää, joka nuoruuden haaveita kantaa, Rakastan elämää .joka muistojen hetkiä antaa Rakastan elämää, sille lempeni tahdon mä antaa. Rakastan elämää, joka muistojen hetkiä kantaa