Työn orjat, sorron yöstä nouskaa, maan ääriin kuuluu kutsumus. Nyt ryskyin murtuu pakkovalta, tää on viime ponnistus. Pohja vanhan järjestelmän horjuu. Orjajoukko taistohon! Alas lyökää koko vanha maailma, ja valta teidän silloin on!
Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää! niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään!
Ei muuta johtajaa, ei luojaa kuin kansa kaikkivaltias. Se yhteisonnen säätää, suojaa, se on turva tarmokas. Eestä leivän, hengen, kunniamme yössä sorron, turmion, kukin painakaamme palkeitamme, kun käymme työhön, taistohon.
Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää! niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään!
Lait pettää, hallitukset sortaa, verot köyhälistön verta juo, ja köyhän ihmisoikeuskin ompi tyhjä lause tuo. Pois jo kansat holhouksen alta. Veljeyden sääntö on: kellä velvoitusta, sillä valtaa ja oikeutta olkohon.
Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää! niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään!
On kurjan kurjat kunniassaan raharuhtinaat nuo röyhkeät. Ei koskaan tee ne itse työtä, vaan ne työtä ryöstävät. Varat kansan hankkimat on menneet kaikki konnain kukkaroon. Pois kansa velkansa jo vaatii, nyt ryöstösaalis tuotakoon.
Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää! niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään!
Työmiehet, kyntäjät ja kaikki työkansa joukko nälkäinen! Maa meidän on ja olla täytyy, vaan ei laiskain lurjusten. Nälkä meill’ on aina vieraanamme, vaan kun korpit haaskoiltaan me kerran kaikki karkoitamme, niin päivä pääsee paistamaan.
Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää! niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään!
Meit valhein ruokkii tyrannit mut rauha meille koittakoon. Nyt lakko tehdään armeijoissa, aseet pois pantakoon. Ja jos aikovat nuo kannibaalit sankareita meistä taas, niin tietäkööt he, että luodit silloin kenraalimme saa.
Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää! niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään!