Kivanha maa ikivaaroineen Petollinen soineen ja rotkoineen Korvessa maan peto omanaan pitää Ei mitään Kivisinä rantojen jyrkänteet Syvyyteen järven on langenneet Sylistään synkästä näkyviin jää Ei mitään, ei mitään
Ikuisuuden kestäneet on maan ja vetten häät Ikuisuuden murtuneet on rantaan vaahtopäät Kunnes tahdonvoima niiden raivon tyynnyttää Kun myrsky laantuu järvet jäihin jää
Hioen särmäni uudelleen Kohotat pintasi korkeuteen Kauemmas kuin minun katseeni kantaa Ei mitään Sinä olet matkani määränpää Sydämesi avoin kun pettää jää Se pohjaansa turhaan kurottaa antaa Ei mitään, ei mitään
Ikuisuuden kestäneet on maan ja vetten häät Ikuisuuden murtuneet on rantaan vaahtopäät Kunnes tahdonvoima niiden raivon tyynnyttää Kun myrsky laantuu järvet jäihin jää
Ikuisuuden kestäneet on maan ja vetten häät Ikuisuuden murtuneet on rantaan vaahtopäät Kunnes tahdonvoima niiden raivon tyynnyttää Kun myrsky laantuu järvet jäihin jää