Riistäjät ruoskaa nyt selkäämme soittaa, vastassa valkoinen armeija on. Pakko on taistella, kuolla tai voittaa, ratkaisu eessä on tuntematon. Mutta me nostamme purppuravaatteen, taistoon mi työläiset kutsua voi. Rohkeina puolesta veljeysaatteen käymme ja kaikille laulumme soi. Aatteemme ainoan, kalliin ja oikean, puolesta raatajat eespäin mars, Aatteemme ainoan, kalliin ja oikean, puolesta raatajat eespäin mars. Veljemme vankilat tyrmiinsä sulkee, kostaja kultaakin kalleimman vei Ilkkuen roistot ja ryövärit kulkee, sellaista kauemmin sallita ei! Vääryyttä vastaan me taistelun teillä kuljemme: kostoa kalpamme soi. Vaikkakin yksilöt sortuisi siellä, muistonsa konsana kuolla ei voi! :,:Aatteemme ainoan...:,: Valtikat, kruunut me pirstoiksi lyömme, orjuuden kahleet katkomme me; kauhea joskin on puhdistustyömme, ihmisen onnen on ehtona se. Siksipä nyt säälittä taistelun tielle, voitto on työväen, tiedämme sen Porvarit, keisarit, helvetti heille, olkoon nyt töistänsä armollinen!