Kierrän itseni tippa tipalta Kuivaksi omatunnosta Korkkiruuvina tarkkailen maailmaa, teen havaintoja Telluksen tavoista Kirkkaan valon lailla, joka paikka paikkaan avoimeen tunkeudun (en tunne sääliä)
Kasvan korkeutta kuusi ja leveyttä viisi Varjollani peitän teidät alleni Olen pienin suurista mutta mahdu enää en Vanhaan maailmaani takaisin olen jättiläinen Silti vielä kasvan! Kasvan! Kasvan! Kasvan!
Rakennan ympärilleni arktisen ilmaston Kylmyydellään tuskin hyttystä houkuttaa ja joka kerta kun kadulla tuulee Levitän käteni ilmaan, luulen osaavani myrskyllä ratsastaa (tunnetko sääliä?)
Kasvan korkeutta kuusi ja leveyttä viisi Varjollani peitän teidät alleni Olen pienin suurista mutta mahdu enää en Vanhaan maailmaani takaisin olen jättiläinen Silti vielä kasvan! Kasvan! Kasvan! Kasvan!
Kasvan korkeutta kuusi ja leveyttä viisi Varjollani peitän teidät alleni Olen pienin suurista mutta mahdu enää en Vanhaan maailmaani takaisin olen jättiläinen Edelleen vain kasvan! Kasvan!