Repun tyt lohkareilla, Mieteilln joka ainoan loukon Miehen kouran kokoisilla lehtolapsilla alakulon Katkeran kappaleen kerrallaan hn kerilee Ja jokaisen mukaan saa mahtumaan Tuskin neuvoja kyselee
Seln plle nostaa murheen, Kylmn kajon kulmilleen Vihan ottaa vytisilleen, marssitahdin taivallukseen Kynyt on kaunaansa kuljettamaan Ja omastaan ei irti pst milloinkaan
Muistoissaan on mielikuvaa monta, Silmitnt syyllisyytt, Pahaa mielt pohjatonta, Petetty ystvyytt Minne ikin ne kantaakaan, Hn luovuta ei aarteitaan, Taakkaa kantaa harteillaan, Kuin rakkaintaan
Kuollessaan kuorman jtt hn lapsilleen Saavat kolmanteen ja neljnteen sukupolveen Taakan kantaakseen Koston kierrett saa kuljettaa, Kuormasta uskonsa ammentaa He eivt luovuta aarteitaan, Taakaa kantavat harteillaan, Kuin rakkaintaan